Adalimumabi pitoisuusmääritys, seerumista (6382 S -Adali), Adalimumabi vasta-ainemääritys, seerumista (6379 S -AdaliAb)

Lyhenne, KL/ATK
S -Adali, 6382
S -AdaliAb, 6379

Indikaatio
Adalimumabi annoksen tai annosteluvälin muutosharkinnan tai lääkevaihtopäätöksen tueksi epäiltäessä tehon vähenemistä. Tutkimusta voidaan käyttää myös remissiossa olevien potilaiden hoidon jatkopäätösten tukena.

Näyteastia
Näyte otetaan joko seerumigeeliputkeen (367957 seerumigeeliputki 3,5 ml) tai seerumiputkeen (369032 seerumiputki 4 ml). Seerumi eroteltava erotteluputkeen sentrifugoinnin jälkeen.

Näyte
1-2 ml seerumia

Näytteet tulee ottaa juuri ennen seuraavaa lääkeannosta (ns. jäännöspitoisuusmittaus).

Näytteen säilytys

Säilytys 7 vrk jääkaapissa. Pidempiaikainen säilytys pakastettuna.

Näytteen kuljetus
Lähetys huoneenlämmössä. Pakastettu näyte lähetettävä pakastelähetyksenä.

Menetelmä
S -Adali: EIA
S -AdaliAb: RIA (alihankinta)

Tulokset valmiina
4-15 arkipäivää

Viitearvot

S -Adali: 5 – 10 mg/l

S -AdaliAb: alle 12 AU/ml
Tulokset väillä 12-30 AU/ml ovat raja-arvoisesti kohonneita. Tulos ilmoitetaan tällöin alle 30 AU/ml.

Tulkinta

S -Adali:

Tavoitealue on 5-10 mg/l. Tavoitealueella hoidon teho on kliinisissä aineistoissa keskimäärin hyvä. Yli tavoitealueen olevan jäännöspitoisuuden ei ole voitu osoittaa antavan parempaa hoitovastetta tai lisähyötyä (kenties toisinaan havaittavan iriitin hoitovastetta lukuun ottamatta). Alle tavoitealueen olevien jäännöspitoisuuksien osalta annoksen nostamisesta tai annosvälin tihentämisestä voi olla hyötyä, jos matalan pitoisuuden taustalla ei ole potilaalle kehittyneet lääkevasta-aineet.

S -AdaliAb:

Vasta-ainepohjaiset biologiset lääkeaineet herättävät joillakin potilailla immuunijärjestelmän ja siten niitä vastaan voi kehittyä elimistössä vasta-aineita. Näillä vasta-aineilla voi olla kahdenlaisia epäsuotuisia vaikutuksia: Vasta-aineiden sitoutuminen lääkeaineeseen voi oleellisesti nopeuttaa lääkkeen eliminaatiota ja ne voivat osallistua lääkkeen antoon liittyvien merkittävien paikallisten tai systeemisten sivuvaikutusten syntyyn.

Positiivinen tulos lääkevasta-ainemäärityksessä osoittaa lääkeaineeseen sitoutuvien vasta-aineiden läsnäolon ja viittaa tarpeeseen vaihtaa lääkitys kliinisen tehon heikennyttyä tai merkittävien sivuvaikutusten jälkeen. Vähäinen määrä lääkevasta-aineita ei välttämättä liity merkittävään immunisaatioon eikä siten ole välttämättä selkeä aihe vaihtaa lääkitystä, jos jäännöspitoisuus on tavoitetasolla. Tällöinkin on toki mahdollista, että vasta-aineet voivat estää lääkkeen sitoutumista kohteeseensa (ns. neutraloivat vasta-aineet).