Bakteeri, viljely 1 ulosteviljely (3442 F -BaktVi1)

Akkreditoitu menetelmä.

Indikaatio: 

Bakteeriperäiseksi epäillyn ripulitaudin etiologian selvitys. Näytteestä tutkitaan salmonellat, shigellat, kampylobakteerit ja yersiniat.

Näyteastia:

Kaksi kpl bakteerikuljetusputkia (esim. eSwab, Amies M40)

Näyte:

Näytteenottotikkua pyöritetään ulosteessa siten, että tikkuun tarttuu ulostetta reilusti. Mikäli ulosteessa on verisiä ja/tai limaisia kohtia, tulee näyte ottaa ensisijaisesti niistä. Tikku työnnetään kuljetusputkeen. Näytteeksi tarvitaan ulostetta kahdessa kuljetusputkessa. Kuljetusputket pannaan kuljetuksen ajaksi tiiviisti suljettavaan muovipussiin, lähete jätetään pussin ulkopuolelle. Lähetteeseen merkitään potilaan mahdollinen ulkomaanmatkakohde (mikäli ripulioireet alkaneet 7 vuorokauden sisällä matkasta).

Näytteen säilytys:

Näytteet säilytetään jääkaapissa ennen kuljetusta. Näytteet säilyvät jääkaappilämpötilassa 2 vrk (shigella ja kampylobakteeri ovat heikoimmin säilyviä).

Näytteen lähetys:

Suosittelemme kylmäkuljetusta. Ympäristölämpötilassa kuljetettaessa näytteet on pakattava siten, että äärilämpötiloilta vältytään. Bakteeriviljelynäytteet eivät kestä jäätymistä ja lämpötilan noustessa yli huoneenlämpötilan näytteiden säilyvyys heikkenee merkittävästi.

Menetelmä:          

Viljely yleis- ja erikoiselatusaineella, salmonellarikastus, yersiniarikastus. Löydöksille tehdään herkkyysmääritys.

Kotoperäiset positiiviset salmonella-löydökset tyypitetään lajitasolle THL:ssä.
Yersiniarikastusputkia kasvatetaan n. 1 viikko. Joskus, tosin erittäin harvoin, yersinia kasvaa vasta rikastusviljelyn kautta. Mahdollisesta rikastuksen jälkeen havaitusta löydöksestä annetaan lisävastaus.     

Tekotiheys:

Ma-la

Vastausaika (arkipäivää):

2

Mahdolliset jatkotutkimukset voivat pidentää tutkimuksen kestoa.
Ensimmäinen tieto positiivisesta näytteestä kestää usein 3 vrk erityisesti salmonelloilla. Rikastusviljelyn tuottama yersinialöydös vastataan n. 2 viikon kuluessa.

Tulkinta:

Salmonellat ja shigellat eivät koskaan kuulu suoliston normaaliflooraan, joten positiivinen viljelytulos on aina merkitsevä.
Kampylobakteerilajien löytymistä ulosteesta on syytä pitää merkitsevänä.
Yersinia enterocolitican virulentit kannat kuuluvat enimmäkseen serotyyppeihin 3 ja 9. Myös Y. pseudotuberculosis on taudinaiheuttaja ja siten löydös on merkitsevä.

Virhelähteet:

Liian pitkä aika näytteenotosta viljelyyn, kuljetus huoneenlämmössä tai mikrobilääkitys voivat aiheuttaa väärän negatiivisen tuloksen. Ripulin aiheuttajabakteerien erittyminen ulosteeseen on ajoittaista, joten yksi negatiivinen viljelytulos ei välttämättä sulje pois bakteeriperäistä ripulia.

Huom! Turistiripulin osalta tautia aiheuttavat E. coli -kannat eivät löydy F -BaktVi1 -tutkimuksella, vaan niiden diagnosoimiseksi käytetään tutkimusta Bakteeri, viljely ja nukleiinihappo (kval) ulosteesta (F -BaktViP). Koleraviljely Vibrio cholerae, viljely KL 2094 on erillinen tutkimus.

Tekopaikka:

SYNLAB Tallinna
Akkreditointitaho: EAK (EA jäsen)
Standardi: EVS-EN ISO 15189

Tiedustelut:

sairaalamikrobiologi Santra Karumaa
santra.karumaa@synlab.fi