fi
Indikaatio
Mikrobilääkehoitoon liittyvä ripuli, ”antibioottiripuli”.
Clostridium difficile on nykytiedon valossa ainoa huomionarvoinen mikrobilääkehoitoon liittyvän ripulin aiheuttaja. Aiemmin myös Staphylococcus aureus –bakteeria ja Candida albicans –hiivaa on pidetty syyllisinä tähän oireyhtymään, mutta tästä ei uusimman tiedon valossa ole pitävää näyttöä.
F –CldTNhO-tutkimuksessa Clostridium difficile B-toksiinigeeni (tcdB) osoitetaan suoraan ulostenäytteestä nukleiinihappomonistukseen perustuvalla testillä (NAAT – Nucleic Acid Amplification Test). Testi on herkkyydeltään ja spesifisyydeltään vähintään viljelyn veroinen, mutta tulos saadaan viljelytulosta huomattavasti nopeammin.
Menetelmä
Reaaliaikainenen PCR, B-toksiinigeenin osoitus.
Näyte
Ulostetta muutama millilitra tiiviissä, kierrekorkillisessa purkissa. Huom. Vain juoksevaa ulostetta voidaan tutkia.
Säilytys ja lähetys
Näyte säilyy huoneenlämmössä 1 vrk ja jääkaappilämpötilassa 5 vrk. Kuljetus huoneenlämmössä tai kylmäkuljetuksena.
Viitearvot
Negatiivinen
Tulkinta
Negatiivinen tulos poissulkee C. difficile –infektion.
Eurooppalainen suosituksen mukaan positiivinen NAAT-tulos tulisi varmistaa spesifisellä toksiininosoitustestillä. Näin siksi, että NAAT erittäin herkkänä testinä tunnistaa pienetkin, mahdollisesti kantajuudesta johtuvat, bakteerimäärät ja tällöin toksiininosoitustesti jää negatiiviseksi. Suomessa on kuitenkin yleisesti päädytty pitäytymään yksinomaan NAATssa, jolla saadun positiivisen tuloksen ennustearvo on hyvä seuraavin edellytyksin:
- potilaalla on kliininen difficile –infektiodiagnoosi
- uloste on juoksevaa (kiinteää ulostetta ei kannata tutkia)
- potilas on yli kaksivuotias (alle kaksivuotiailla difficile on suolen normaaliflooraa)
Oireettomilta henkilöiltä ei tutkimusta tule tehdä.
Viive
Vastaus valmiina 2 arkipäivässä.