Digoksiini, seerumista (1256 S -Digoks)

Lyhenne, KL/ATK

S -Digoks      KL 1256

 

Akkreditoitu menetelmä

 

Indikaatio

Lääkehoidon seuranta, myrkytysepäily.

 

Näyteastia

Seerumiputki, esimerkiksi tuotenumero: 369032

 

Näyte

1 ml seerumia

Näyte otetaan yleensä aamulla ennen seuraavaa lääkeannosta, jolloin mitataan ns. jäännöspitoisuutta.

 

Menetelmä

Kemiluminesenssi

 

Näytteen säilytys

Näyte säilyy enintään 7 vrk jääkaapissa, pidempiaikainen säilytys pakastettuna,

 

Näytteen kuljetus

Lähetys huoneenlämmössä.  Pakastettu näyte lähetetään pakastettuna.

 

Tekotiheys

Arkipäivisin

 

Vastausaika (arkipäivää)

1

 

Viitearvot

Hoitoalue: 0.6 – 1.1 nmol/l, kun näyte on otettu aamulla ennen tavanomaista digoksiiniannosta.

 

Virhelähteet

Erittäin suuret lipidi- ja bilirubiinipitoisuudet sekä myrkytyksen yhteydessä annettu digoksiinivasta-ainehoito häiritsevät määritystä.Tietyissä tapauksissa (esim. eläintenhoitajat), joissa potilaan veressä on vasta-aineita hiiren antigeeneja vastaan, voidaan saada virheellisen matala digoksiinitulos.

 

Tulkinta

Peroraalisesti annetun kerta-annoksen jälkeen huippupitoisuus saavutetaan plasmassa 4 – 6 tunnissa. Puoliintumisaika plasmassa on 30 – 40 tuntia. Yksilöllisten erojen vuoksi ei plasmapitoisuutta voi ennustaa annoksen perusteella. Mikäli hoito aloitetaan digitalisoinnilla, päästäneen hoitotasolle 2 – 3 vrk:ssa. Ylläpitoannoksella aloitettaessa hoitotaso saavutetaan noin viikossa.

Munuaisten vajaatoiminnassa digoksiinin erittyminen vähenee suunnilleen samassa suhteessa kuin kreatiniinipuhdistuma, jolloin seerumin digoksiinipitoisuus voi nousta toksiselle tasolle ja sen jakautumistila pienenee. Yhdistetty kinidiini- ja digoksiinihoito voi aiheuttaa seerumin digoksiinipitoisuuden nousun jopa 2.5-kertaiseksi. Myös amiodaronin ja verapamiilin samanaikainen käyttö voivat lisätä digoksiinipitoisuutta.

Spironolaktoni ja kortisoli eivät vaikuta tulokseen.

 

Kirjallisuus

Yancy CW, et al. 2013 ACCF/AHA guideline for the management of heart failure: a report of the American College of Cardiology Foundation/American Heart Association Task Force on practice guidelines. Circulation 2013;128(16):e240-327.

 

Tekopaikka

SYNLAB Tallinna

 

Tiedustelut

Ammattilaisneuvonta

ammattilaisneuvonta@synlab.fi

 

 

PÄIVITETTY 10.6.2021