Hemoglobiini -A1c, entsymaattisella menetelmällä (10796 B -HbA1c-e)

Indikaatiot
Diabeteksen sokeritasapainon seuranta

Näyteastia
EDTA-putki, tuotenumero: 368856

Näyte
3 ml EDTA-verta

Näytteen säilytys
Näyte säilyy 7 vrk jääkaapissa (2-8°C).

Näytteen kuljetus
Näytteen kuljetus kylmässä tai huoneenlämmössä (+2-+22 °C).

Menetelmä
Fotometrinen, entsymaattinen menetelmä, tutkimus akkreditoitu.

Viitearvot
20 – 42 mmol/mol

Tulokset valmiina
Tutkimuksen tekotiheys arkipäivisin, vastaus valmiina 2 arkipäivässä, näytteen saapumisesta laboratorioon.

Tulkinta
HbA:n glykoituminen on riippuvainen pääasiassa vallitsevasta veren glukoosipitoisuudesta. Hemoglobiini A1c:n taso kuvastaa diabeteksen tasapainoa keskimäärin näytteenottoa edeltävän 2-8 viikon ajalta, eikä se välttämättä vastaa sen hetkistä veren glukoositasoa. Näytteenotto ei siten edellytä paastoa. Glukoositasapainon korjautuessa HbA1c alkaa alentua 10-20 päivän kuluessa, ja hyvässä tasapainossa aleneminen voi jatkua 2-3 kuukauden ajan.

Diabetes-diagnoosiin viittaa 48 mmol/mol tai sitä suurempi veren HbA1c-suhde (6,5 % tai korkeampi). Tutkimus ei edellytä paastoa.

Diabeteksen hoitotasapaino voidaan arvioida hyväksi, jos B-HbA1c on peroraalista diabeteslääkitystä käyttävillä alle 53 mmol/mol (vanhoissa yksiköissä alle 7 %) ja insuliinia käyttävillä alle 53-58 mmol/mol (alle 7-7,5 %). Hoitotasapaino on huono, jos HbA1c-suhde on yli 69-75 mmol/mol (yli 8,5-9 %). Lasten diabeteksessä tulkinta ei ole vakiintunut, jolloin lapsilla seurataan ensisijaisesti glukoosipitoisuudenvaihteluita.

Polysytemiassa ja pernan poiston jälkeen tulos voi olla virheellisen korkea johtuen punasolujen eliniän pidentymisestä. Myös selvässä raudanpuuteanemiassa HbA1c suhde voi olla virheellisen suuri.
Veren HbA1c-suhde ei sovellu päivittäisen glukoosipitoisuuden vaihtelun seurantaan, minkä takia potilaan hoidon tehostamisessa tarvitaan veren glukoosin toistomittauksia ja omamittauksia.

Erittäin matalat arvot diabeetikolla voivat viitata hypoglykemiaan.

Virhelähteet
Punasolujen eliniän aleneminen esim. hemolyyttisessä anemiassa tai poikkeava Hb-variantti voivat aiheuttaa virheellisen matalia HbA1c-tuloksia. Kansainvälisesti yleisimpien Hb- varianttien (heterotsygootit HbAS, HbAC, HbAE ja HbAD) esiintyessä HbA1c voidaan määrittää tavalliseen tapaan, samoin todennäköisesti ns. suomalaiset variantit Hb Helsinki, Hb Meilahti ja Hb Vaasa. Fetaalihemoglobiinin (HbF) pitoisuuksilla yli 5% kokonais-Hb:sta voidaan saada virheellisen matalia HbA1c -tuloksia.