Immunoglobuliini G (1676 S –IgG)

Immunoglobuliinit (Ig) ovat ryhmä plasmaproteiineja, joita syntesoivat B-lymfosyytit ja plasmasolut ja jotka erottuvat raskaan ketjun tyypin mukaan molekyylissä viiteen luokkaan: IgG, IgM, IgA, IgE, IgD. Immunoglobuliinit toimivat vasta-aineina, tunnistaen ja sitoen elimistölle vieraita antigeenejä (bakteerit, virukset, toksiinit ym.) ja välittäen antigeenien hävittämistä. Elektroforegrammissa immunoglobuliinit sijaitsevat lähinnä γ-globuliinien fraktiossa ja muodostavat terveellä ihmisellä 20-25% seerumin proteiineista. Mikäli plasmasolun klooni lisääntyy kontrolloimattomasti, tuotetaan yhtä monoklonaalista immunoglobuliinia ja sen konsentraatio seerumissa kohoaa patologisesti.

Immunoglobuliini G on yksi viidestä immunoglobuliiniluokasta ja muodostaa 70-80% immunoglobuliinien kokonaismäärästä. IgG aktivoi komplementin ja opsonisaation(indusoiden fagosytoosia), varmistaen humoraalisen immuunivasteen bakteereita, viruksia, sieniä ja toksiineja vastaan. Ensikosketuksessa antigeeniin syntyy IgG:n vasta-aineita 5-7 päivän kuluessa, seuraavassa kontaktissa antigeeniin syntesoidaan IgG:n vasta-aineita välittömästi. IgG onkin tärkein sekundaarisen immuunivasteen vasta-aine ja ainoa immunoglobuliini, joka läpäisee istukan ja varmistaa vastasyntyneen suojan ensimmäisinä elinkuukausina. Esiintyy neljä IgG:n alaluokkaa: IgG1, IgG2, IgG3 ja IgG4. IgG1-pitoisuus on suurin ja muodostaa 65% IgG:n kokonaismäärästä, ja se indusoi yhdessä IgG3 kanssa fagosytoosia. IgG2 varmistaa immunoreaktion niiden bakteerien (esim. Neisseria meningitidis, Haemophilus influenzae, Streptococcus pneumoniae ym.) suhteen, joilla on polysakkaridikapseli. IgG4-vasta-aineen reaktio syntyy vastauksena toistuvalle pitkäaikaiselle antigeenin stimulaatiolle, esim. jonkin lääkkeen suhteen (hemofiilian yhteydessä käytettävät hyytymistekijät VII tai IX).

Indikaatiot:

  • Paraproteinemioiden (IgG-myelooma ym.) diagnostiikka
  • Primaarinen ja sekundaarinen humoraalinen immuunipuutos
  • Hypo- ja hypergammaglobulinemioiden diagnostiikka
  • Kroonisten infektioiden diagnostiikka

Näyte:

1 ml seerumia

Säilytys ja lähetys:

Näyte säilyy 5 vrk kylmässä, lähetys huoneenlämmössä. Pidempiaikainen säilytys ja lähetys pakastettuna.

Analyysimenetelmä: 

Immunoturbidimetria

Viitearvot:

Aikuiset:
Naiset 6,8 – 15,0 g/l
Miehet 6,8 – 15,0 g/l
Lapset:
13 – 15 v 6,6 – 15,1 g/l
12 v 6,5 – 14,9 g/l
11 v 6,4 – 14,7 g/l
10 v 6,4 – 14,7 g/l
9 v 6,3 – 14,6 g/l
8 v 6,2 – 14,5 g/l
7 v 6,0 – 14,4 g/l
6 v 5,8 – 14,1 g/l
5 v 5,4 – 13,7 g/l
4 v 4,9 – 13,1 g/l
3 v 4,3 – 12,3 g/l
2 v 3,6 – 11,3 g/l
1 v 2,7 – 10,1 g/l
6 – 11 kk 2,3 – 8,7 g/l

Tulkinta:

Kohonneet IgG-arvot:

  • Paraproteinemiat, IgG-myelooma, dysgammaglobulinemiat, kryoglobulinemiat
  • Krooniset muusta kuin alkoholista johtuvat maksasairaudet (maksakirroosi, hepatiitti), kolangiitti, obstruktiivinen ikterus ym.
  • Krooniset infektiot ml. parasitaariset
  • Autoimmuunisairaudet (systeemiset sidekudostaudit, RA ym.)

Matalat IgG-arvot:

  • Idiopaattinen agammaglobulinemia, dysgammaglobulinemia
  • Synnynnäinen IgG-puutos, sekundaariset immunopuutostilat
  • Enteropatiat, joiden kulkuun liittyy proteiininmenetys, nefroottinen oireyhtymä, vakavat palohaavat
  • Ei- IgG-myelooma
  • Amyloidoosi
  • Raskauden kolmas kolmannes, pre-eklampsia
  • Vastasyntyneillä, lapsilla matalammat, iänmukaiset arvot

  Viive:

Vastausviive noin 1 arkipäivä.