Kalsium (2013 S -Ca, 4514 P -Ca)

Indikaatiot

Luusairaudet, endokrinologiset häiriöt, D-vitamiinin puutteen epäily, imeytymishäiriöt, sarkoidoosi, uremia tai munuaiskivitauti. Kalsiummittauksia käytetään myös erilaisten epäspesifisten oireiden, kuten väsymys, ummetus, päänsärky ja kouristukset, syitä etsittäessä.

Näyte

Seerumi/plasma: 1 ml seerumia tai Li-hepariiniplasmaa. Paastonäyte on tärkeä, jos tulos halutaan arvioida tarkasti. EDTA-, sitraatti- tai oksalaattiplasma eivät sovi näytteeksi.

Säilytys ja lähetys

Seerumi säilyy 4 vrk jääkaapissa, pidempiaikainen säilytys pakastettuna. Lähetys huoneenlämmössä

Menetelmä

Fotometrinen.

Tekotiheys

Ma-La

Vastausaika (arkipäivää)

Samana päivänä

Viitearvot

6 – 8 vko 2,22 – 2,82 mmol/l
2 – 18 kk 2,22 – 2,82 mmol/l
19 – 24 kk 2,15 – 2,7 mmol/l
2 – 5 vuotiaat 2,15 – 2,7 mmol/l
6 – 10 vuotiaat 2,05 – 2,7 mmol/l
11 – 16 vuotiaat 2,15 – 2,7 mmol/l
≥ 17 vuotiaat 2,15 – 2,51 mmol/l

Tulkinta

Seerumin ja virtsan kalsium lisääntyvät mm. lisäkilpirauhasen liikatoiminnassa, D-vitamiinin liikasaannissa, Pagetin taudissa ja luusto-metastaasien yhteydessä. Seerumin ja virtsan kalsium vähenee hypoparatyreoosissa, D-vitamiinin puutteessa, malabsorptiotiloissa ja kroonisessa munuaisten vajaatoiminnassa.
Seerumin kalsiumpitoisuus on voimakkaasti sidoksissa seerumin albumiinipitoisuuteen ja pitäisi tulkita yhdessä sen kanssa. Kokonaiskalsiumin mittaus riittää yleensä rutiinitarkoituksiin. Sitä tarkemman kuvan kalsiumtasapainosta saa määrittämällä albumiinikorjatun tai ionisoituneen kalsiumin pitoisuuden.