Tromboositaipumuksen selvittely (4025 P -Trombot)

Lyhenne, KL/ATK

P -Trombot      KL 4025

Alihankinta

 

Osatutkimukset

B -FII-D, B -FV-D, P-LupusAK*, P -AT3, P -B2GPAbG, P -FVIII, P -KardAbG, P -PC, P -PS-AgV, P -TT ja P -Trombai

*Lupusantikoagulantti-tutkimus sisältää aina kaksi seulontatutkimusta: P -APTT-L ja P -RVVT-L. Jos seulontatutkimuksen tulos on positiivinen, näille tehdään tutkimuskohtaiset tarkentavat varmennustestit P -LAaPTCt ja / tai P -LARVVCt. Varmennustestit sisältävät tuloksen tulkintaan tarvittavat osatutkimukset seuraavista: P -LA1, P -LA2, P -LA1/LA2, P -FSL, P -FS, P -FSL/FS , P -LA1-mix, P -LA2-mix, P -LAm/m, P -FSL-mix, P -FS-mix, P -APTTm/m.

 

Indikaatio

Perinnöllisen tai hankitun tukostaipumuksen selvittely, erityisesti jos:

1) potilaalla todetaan tukos epätavallisessa paikassa, toistuva tai idiopaattinen tukos (ilman altistusta)
2) tukospotilas on nuori (alle 50-v.)
3) potilaan lähisuvussa on laskimotukoksen sairastaneita tai yleistynyt tukostaipumus
4) anamneesissa on sekä valtimo- että laskimotukoksia tai valtimotukos ilman verisuonitautia
5) potilaalla on ollut toistuvia keskenmenoja tai sikiökuolema

 

Esivalmistelu

Näyte pyritään ottamaan aamulla. Potilaan tulee välttää raskaita ja rasvaisia aterioita 8-12 h ennen näytteenottoa. Myös tupakointia, alkoholia ja ruumiillista rasitusta tulee välttää näytteenottoa edeltävän vuorokauden ajan. Potilaan tulisi odottaa istuen ainakin 10-15 min ennen näytteenottoa.

 

Näyteastia

3 x 2.7 ml 3.2% Na-sitraattiplasmaputki ja 3 x erotteluputki

Hemostaasitutkimusten näytteenottosetti (tuotenimi: ”HEMOSTAASISETTI”), joka sisältää kolme Na-sitraattinäyteputkea ja kolme erotteluputkea. Tutkimusta varten tarvitaan hukkaputken lisäksi kolme varsinaista näytteenottoputkea ja kolme erotteluputkea.

 

Näyte

Näyte otetaan kolmeen Na-sitraattinäyteputkeen (3 x 2.7 ml) riittävän plasmamäärän saavuttamiseksi

Kaksi Na-sitraattinäyteputkea (2 x 2,7 ml) sentrifugoidaan 15 min, 2500 g. Jos näyte on hemolyyttinen, potilaasta tulee ottaa uusi näyte. Plasma jaetaan kolmeen erotteluputkeen ja pakastetaan välittömästi käsittelyn jälkeen (-20°C).

 

Yksi Na-sitraattinäyteputki (1 x 2,7 ml) lähetetään kokoverenä (B-FV-D ja B-FII-D -näyte, ei saa jäätyä).

Näytteen mukana tulee toimittaa kliiniset esitiedot sisältävä hemostaasitutkimuslähete.

 

 

Näytteenotto

Vältä puristussiteen käyttöä. Jos puristussidettä tarvitaan suonen etsimiseen, sen käyttö rajoitetaan mahdollisimman kevyeksi ja lyhyeksi. Puristusside avataan heti, kun neula on suonessa. Mikäli tätä ohjetta ei voida noudattaa, se mainitaan lähetteessä.

Käytä keskisuurta neulaa (yleensä 20-21 G). Tarvittaessa näyte voidaan ottaa avotekniikalla tai siipineulalla. Siipineulan käytöstä pyydetään ilmoittamaan lähetteessä. Laskimopiston on onnistuttava hyvin ja osuttava suoraan suoneen. Suonta ei saa etsiä neulaa siirtämällä eikä suoni saa pullistua tai rikkoontua. Jos ensimmäinen pisto epäonnistuu, toinen pisto tehdään eri suoneen. Näytteen on tultava hyvin ja putken täytyttävä vaivatta.

Ennen varsinaisia näyteputkia tulee ottaa yksi ns. hukkaputki (lisäaineeton seerumiputki tai Na-sitraattiputki), jota ei saa lähettää tutkittavaksi.

Täytä putket oikeaan täyttöasteeseen saakka ja sekoita välittömästi kääntelemällä putkea käsin. Sekoittajaa ei saa käyttää. Täyttöaste saa poiketa oikeasta täyttöasteesta korkeintaan 10 %.

 

Menetelmä

B -FII-D ja B -FV-D: syklinen minisekvensointi
P -LupusAK: Fosfolipidiherkkä APTT, Russell viper venom test (RVVT). Hyytymisajan mittaaminen.
P -AT3 ja P -PC: fotometrinen
P -B2GPAbG ja P -KardAbG: Entsyymi-immunologinen
P -FVIII ja P -Trombai: hyytymisajan mittaaminen
P -PS-AgV: Fotometrinen, immunokemiallinen
P -TT: Hyytymisajan mittaaminen. Nycotest PT (Owrenin menetelmä).

 

Näytteen säilytys

Kaksi Na-sitraattinäyteputkea tulee sentrifugoida (15 minuuttia 2500 g) ja erotella kolmeen erotteluputkeen tunnin sisällä näytteenotosta. Kallistele putkia mahdollisten hyytymien havaitsemiseksi. Jätä putki käsittelemättä jos putkessa on hyytymä tai täyttöaste on väärä. Jos näyte on hemolyyttinen, potilaasta tulee ottaa uusi näyte. Erotellut näytteet on pakastettava välittömästi käsittelyn jälkeen (-20°C). Anna näytteiden pakastua vähintään 1 vrk ennen lähettämistä.

Kokoverenä lähetettävä näyte säilyy jääkaapissa 7 vrk. Näyte ei saa jäätyä.

 

Näytteen lähetys

Lähetä pakastenäytteet ja kokoverinäyte samassa kuljetuksessa laboratorioon.

Pakkaa yhden potilaan pakastetut näytteet samaan muovipussiin ja lähetä pakastelähetyksenä. Näytteet eivät saa sulaa kuljetuksen aikana.

Kokoverenä lähetettävä näyte lähetetään huoneenlämmössä, näyte ei saa jäätyä.

Muista lähettää näytteiden mukana kliiniset esitiedot sisältävä hemostaasitutkimuslähete.

 

Vastausaika (arkipäivää)

10-15

 

Tulkinta

Tuloksista annetaan lausunto.

Tutkimusta pyydettäessä tulisi ottaa huomioon, että näytteenoton ajankohta ja kliininen tilanne vaikuttavat määrityksiin. Akuutin tukoksen yhteydessä näyte tulisi ottaa ennen antikoagulaatio- tai fibrinolyyttisen hoidon aloittamista tai yli 1 kk antikoagulaatiohoidon lopetuksesta, mikäli lääkitys on kliinisin indikaatioin lopetettavissa. Alkuvaiheessa saatu tutkimustulos auttaa pysyvän antikoagulaatiohoidon tarpeen arvioinnissa. Tulkinnassa on huomioitava, että akuuteissa tilanteissa luonnollisten antikoagulanttien (antitrombiini, proteiini C, proteiini S:n vapaa antigeeni) pitoisuudet voivat laskea ja hyytymistekijä FVIII-taso nousta. Akuutissa vaiheessa todettu poikkeavuus on varmennettava uusintatutkimuksella, tavallisesti n. 2-6 kk:n kuluttua, kun kliininen tilanne on rauhoittunut. Tällöin riittää normaalista poikenneen osatutkimuksen uudelleenmääritys. DNA-tutkimuksia (FV-D ja FII-D) ei ole aiheellista toistaa.

Varfariinihoidon aikana proteiini C- ja S -tasot laskevat ja vain negatiivinen lupusantikoagulantti-löydös on luotettava. Hepariinihoito (myös LMWH) voi vaikuttaa FVIII-, lupusantikoagulantti- ja antitrombiini -määrityksiin. Tällöin poikkeavat löydökset voidaan kontrolloida yli 1 kk ak-hoidon päättymisestä.

Mikäli suvussa on poikkeava tukostaipumus ja todettu spesifinen perinnöllinen trombofilia, lähisukulaisilta voidaan kliinisen harkinnan mukaan määrittää ko. yksittäinen trombofilia.

Normaalit löydökset eivät poissulje muun perinnöllisen tai hankitun tukostaipumuksen mahdollisuutta. Hankinnaisen tukostaipumuksen selvittämiseksi tutkimuspaketti voidaan kliinisen tilanteen mukaan uusia, tällöin laboratorio ei toista geenitutkimuksia.

 

Tekopaikka

HUSLAB

 

Tiedustelut

alihankinta@synlab.fi

 

PÄIVITETTY 18.6.2021