fi
Uraatti eli virtsahappo on puriininukleosidien adenosiinin ja guanosiinin hajoamisen lopputuote. Noin 75% virtsahaposta erittyy virtsan mukana, loput ruoansulatuskanavan kautta.
Hyperurikemia voi johtua virtsahapon ylituotannosta tai vähentyneestä erittymisestä.
Länsimainen elämäntapa lisää hyperurikemian esiintymistä. Syynä on ruokailutottumukset, runsas alkoholinkäyttö, vähäinen ruumiillinen aktiivisuus ja tiettyjen lääkkeiden käyttö.
Indikaatiot:
- Kihdin diagnostiikka
- Pre-eklampsia, sen vaikeuden arviointi
Näyte:
1 ml seerumia tai 1 ml litium-hepariiniplasmaa
10 ml hyvin sekoitettu virtsaa. Mikäli vuorokausivirtsa tulee ilmoittaa keräysaika ja tilavuus.
Säilytys ja lähetys:
Seeruminäyte säilyy jääkaapissa 7 vuorokautta.
Virtsanäyte säilyy 4 vuorokautta jääkaapissa, lähetys huoneenlämmössä.
Analyysimenetelmä:
Fotometria
Viitearvot:
S/P -Uraat
Lapset 0-15 vuotiaat: 120 – 330 µmol/l
Naiset 16-48 vuotiaat: 155 – 350 µmol/l
Naiset ≥49 vuotiaat: 155-400 µmol/l
Miehet ≥16 vuotiaat: 230 – 480 µmol/l
dU -Uraat
Kaikki: 1,78 – 5,35 mmol/d
Tulkinta:
Korkeat uraattipitoisuudet:
- Puriinin aineenvaihdunnan häiriöt. Kihdin diagnosointia vaikeuttaa selvän rajan puuttuminen terveiden ja sairaiden henkilöiden arvojen välillä
- Runsaspuriininen ravinto – virtsahappopitoisuuden lyhytkestoinen vähäinen kasvu veressä
- Munuaisten vajaatoiminta
- Kudoksen hajoaminen: kasvaimet, sädehoito ja kemoterapia, hemolyyttinen anemia
- Painonmenetys, nälkiintyminen
- Kuivumien, sokki, hypoksia, asidoosi
- Suuri fyysinen rasitus
- Lääkkeet: aspiriini, tiatsididiureetit, nikotiinihappo
- Lyijymyrkytys
Viive:
Vastaus valmiina noin 3 päivässä.