Vesirokkovirus, vasta-aineet (2923 S -VZVAb)

Akkreditoitu menetelmä.

Infektiotutkimus:

S -VZVAb             KL 2923

Osatutkimukset:

S -VZVAbG          KL 4467
S -VZVAbM          KL 1806

Immuniteettitutkimus:

S -VZVAbG          KL 4467

Indikaatio: 

Akuutin vesirokon laboratoriodiagnostiikka ja epäselvät rakkulaiset ihottumat. Immuniteetin osoittaminen vesirokkovirukselle (S -VZVAbG).

Näyteastia:

Seerumiputki tai geeliputki

Näyte:

1 ml seerumia. Näyte voidaan ottaa geeliputkeen, mutta erotettava geelin päältä sentrifugoinnin jälkeen.

Näytteen säilytys:

Säilyy 7 vrk jääkaapissa, pidempiaikainen säilytys pakastettuna.

Näytteen lähetys:

Lähetys huoneenlämmössä. Jos säilytys pakastettuna, lähetys pakastettuna.

Menetelmä:                          

Kemiluminesenssimenetelmään perustuva immunologinen määritys (CLIA).

Tekotiheys:

2 x vko

Vastausaika:

3

Viitearvot:

S -VZVAbG    alle  135 mIU/ml
S -VZVAbM    alle 0.9

Tulkinta:

Positiivinen IgM ja IgG-vasta-ainetasossa tapahtuva serokonversio tai diagnostinen nousu viittaavat tuoreeseen infektioon. Tämä nähdään erityisesti primaari-infektiossa (vesirokossa). Myös reaktivaatiossa, kuten vyöruusussa, saatetaan todeta IgG-vasta-ainetason nousu ja IgM-vasta-aineita saattaa muodostua. Reaktivaation aiheuttamissa infektioissa tulos on kuitenkin usein vaikeatulkintainen ja siten ensisijainen tutkimus näissä tilanteissa on VZV-nukleiinihapon osoitus (-VZVNhO) esimerkiksi rakkulanesteestä. Immuniteetin osoittamiseen riittää yhdestä näytteestä saatu positiivinen IgG-vasta-ainelöydös.

Tekopaikka:

SYNLAB Tallinna
Akkreditointitaho: EAK (EA jäsen)
Standardi: EVS-EN ISO 15189

Tiedustelut:

Ammattilaisneuvonta

ammattilaisneuvonta@synlab.fi